Sukuumme oli 11 vuotta sitten syntymässä uusi perheenjäsen. Hän tulisi olemaan sukumme neljättä sukupolvea. Veljeni poika ja hänen vaimonsa odottivat esikoistaan. Raskauden alkuajat menivät liiankin hyvin mutta viimeisenä neljänneksenä alkoivatkin murheet ja ongelmat. Äidin verenpaine nousi ja nousi. Vauva, joka muuten oli tyttö, alkoi voimaan huonommin ja huonommin. Äiti joutui Kätilöopistolle tarkkailuun. Vauvan elintoimintoja seurattiin päivittäin ja sen syntymistä alettiin valmistelemaan antamalla ruiskeita, jotka kehittäisivät neitokaisen keuhkoja. Eräänä päivänä tilanne oli siinä pisteessä, että ellei vauvaa otettaisi äidin vatsasta ulos niin se varmasti kuolisi. Tuli siis lokakuun puoliväli ja maailmaan tuli ihana pieni prinsessa, joka syntyessään painoi 1250 gr. Kyllä ... vähän enemmän kuin voipaketti. Hoito oli Kätilöopistolla ensiluokkaista. Pieni prinsessamme pystyi heti itse hengittämään ja ei koko aikana juuri ollenkaan tarvinnut lisähappea. Juuri ennen joulua hän saavutti vaadittavat 2500 gr ja pääsi juhlimaan ensimmäistä jouluaan.
Tässä prinsessamme isänsä sylissä ensimmäisellä vierailullaan isotätinsä (minun) luona. Kuva ei anna oikeutta sille kuinka pieni tämä neitokainen oli. Tänään prinsessamme on täyttänyt 11 vuotta ja on aivan normaali nuori nainen kaikkinen metkuineen. Prinsessalle syntyi muuten sitten myöhemmin sisko ja hän painoi syntyessään yli 4 kg, että sillai :)Halusin pienen prinsessamme takia ehdottomasti osallistua tähän haasteeseen näillä korteilla.
12 kommenttia:
Varmasti haaste on sinua koskettanut. Aivan upeita kortteja olet siihen tehnytkin!
Varmaan aivan toista osallistua tällaiseen kun on lähipiirin kokemusta tilanteesta. Kauniita kortteja :)
Aivan ihanii kortteja.Ja kyllä onkin upee haaste itte yrittelen kanssa jos saisin nuo omatkin postiin,ei ehkö tuota tasoa ,mutta rakkaudella tehtyjä,minulla ja esikoisella kanssa kiperät paikat,onneksi kaikki hyvin kummatkin jäätiin henkiin.
Kaunis ja liikuttava, mutta ihanan onnellinen tarina :) ja niin ovat korttisikin yhtä kauniita :)
Aivan ihania nämäkin kortit, kuten kaikki muutkin tekemäsi. Lähipiirin kokemukset varmasti antoivat oman säväyksen korttien tekoon. Kiitos osallistumisesta!
Aivan ihania kortteja olet tehnyt! Kokemuksesta tiedän että haasteeseen suhtautuu erillalailla kun on kokemusta keskosista!!Kortteihin välittyy lämpö, rakkaus ja huolikin!
Voi kuinka ihania kortteja!!! Kummipoikani oli syntyessään 870g ja 35cm joten kosketti kanssa tämä haaste!!!Kaunis ajatus... =)
Kauniita kortteja.
Ihania kortteja, taidan tietää kuinka suurella sydämellä olet niitä tehnyt.
Ehkäpä juuri tämän takia kaikki ollaan niin innolla mukana tässä haasteessa, kun ainakin minun ensisijainen toiveeni aikoinaan oli, että kaikki menee hyvin, vaikka monia mutkia raskausaikana olikin, joskaan Riiviö ei ollut keskonen.
Tosi ihania kortteja ja tietysti niin hyvään tarkoitukseen :)
Upeita kortteja kaikki, tuo pupuleimasin on tosi hellyyttävä :)
Lähetä kommentti